Kaikenlaista hyvää

Tänne kuuluu kaikenlaista hyvää. Websterin asuntola on palautunut lähes ennalleen tulipalon jäljiltä, ainoastaan kaasua ei olla saatu vielä kytkettyä päälle. Täällä keittiö toimii vain kaasulla, joten ruoka on jouduttu tilaamaan ulkopuolelta. Ruoka ei olekaan ollut enää yhtä hyvää kuin ennen ja siitä on tullut heti yksipuolisempaa. Mutta onneksi huomenna tilanteen pitäisi normalisoitua, kun Webster kytketään takaisin New Yorkin kaasuverkkoon. Kuulin että osa tytöistä on haastamassa asuntolan oikeuteen tulipaloyön tapahtumien takia. Heidän mielestä vakavassa tilanteessa ei toimittu mitenkään mallikkaasti. Koko taloa ei saatu edes tyhjäksi, evakuointisignaali ei kuulunut joissakin kerroksissa ollenkaan eikä palohälyttimet soineet. Lakimiesystäväni Evan mukaan asukkaat voi hyvinkin voittaa jutun.

Töissä on mennyt ihan tasaisesti. Oon kirjoitellut pari artikkelia lisää, aiheena luteet. Nythän on niin että New York on yksi torakoiden, luteiden ja rottien pesiytymä ja ludeongelmasta uutisoidaan vähän väliä Suomessakin. Valitettavasti huhut on totta ja niitä viheliäisiä on löytynyt jo kuudesta YK:n rakennuksestakin. Mun osasto, Facilities Management, taistelee ongelmaa vastaan. Kun jossain epäillään luteita, paikalle lähetetään koira joka nuuskii ja vahvistaa epäilyksen, sen jälkeen huoneet käsitellään hyvin voimakkailla myrkkysuihkeilla. Onneksi mun toimistolla tai Websterissä ei epäillä luteita, mutta niitähän voi täältä saada myös ravintoloista, kaupoista, elokuvateattereista tai mistä vaan. Teen parhaillaan juttua myös uudesta laista, jonka mukaan Manhattanilla työskentelevät saavat viedä polkupyöränsä ylös toimistoonsa jos siis kulkevat työmatkansa pyörällä. Tuolla kadullahan se häviäisi todennäköisesti aika äkkiä. Itse en siis YK:ssa juuri maailmanrauhaa tee :D

YK myöntää vapaapäiviksi suurimmat kansainväliset juhlapyhät ja koska eilen oli muslimien juhla Idul Adha, saimme jäädä kotiin. Oli sanoinkuvaamattoman ihanaa nukkua aamulla pidempään. Kuulin aamupalapöydässä kyproslaiselta tytöltä että Macyssa oli yhden päivän valtavat alennusmyynnit ja sinne siis suunnattiin. Ja kun täällä puhutaan alennusmyynneistä, kyseessä ei ole mikään vanhimpien vaatteiden 15 prosentin alennus, vaan huomattavasta osasta esim. vaatteita oli hinnasta puolet pois. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvata, kun löytää jonkun merkkivaatteen josta Suomessa maksetaan toista sataa euroa, ja täällä sen saa pilkkahinnalla. Sitten kun vielä huomaa että turistit saa ylimääräisen 10 prosentin alennuksen ja että euron kurssi on vahva, riemu on rajaton. Eva löysi itselleen DKNY:n farkut 22 dollarilla, eli noin 18 eurolla. Itse ostin mustat suorat housut, kolme neuletta, puseron ja kolme söpöä vauvanvaatetta perheenlisäystä saaville ystävilleni, kaikki laatumerkkejä ja yhteensä 84 euroa!! Näiden lisäksi löysin makeet nahkasaappaat hintaan 47 euroa, alennuksessa nekin. Me vietettiin Macyssa ihan koko vapaapäivä.

Muuten meillä on ollut hiukan alakuloiset tunnelmat kun monet kivat kaverit lähti täältä viikonloppuna takaisin kotimaihinsa. Jäähyväisiä on riittänyt. Mutta pian on kaikkea kivaa odotettavissa, esimerkiksi lauantaina saapuva seuraava vieraani Eduardo jota en ole nähnyt sitten syksyn 2005 jolloin hän oli Suomessa vaihtarina! Ensi viikolla on myös Kiitospäivä joka tulee olemaan mahtava, koska amerikkalainen kaverini Abby kutsui mut ja Martan luokseen Connecticutiin silloin. Luvassa on kalkkunaa, kotikaljaa ja aidot amerikkalaiset countrybileet! Pari viikkoa sen jälkeen mulla loppuukin jo työsopimus jolloin Lilou-kaverini tulee viikoksi Pariisista kylään ja 17.12 lähden kotimatkalle. Kuukausi jäljellä, ja paljon tehtävänä.