Eilinen oli tosi upea paiva, ja ansaitsee siksi oman bloggauksensa. Mulla on ollut jo kauan Manhattan-ahdistusta. Vaikka metropolis onkin upea elamys, valtavat ihmismassat ja kiire, liikenne, autojen toottailyt, sireenit ja muu hulina vasyttavat joskus tosi paljon. Olen jo kauemman aikaa kaivannut jotain pienta reissua pois New Yorkin keskustasta ja kuinka ollakaan, eilen meille harjoittelijoille jarjestettiin paivan pituinen vaellus jolle mun oli aivan pakko osallistua. Paiva oli aivan ihana.
 |
| Upea syksyinen lehtimetsa |
 |
| Vaellusryhmamme |
Meita oli parisenkymmenta harjoittelijaa vaeltamassa. Mentiin junalla Hudsonjoen vartta tunti ja vartti Manhattanin ulkopuolelle ja sielta aloitimme kuuden tunnin haikkimme. Noustiin Breakneck Ridge - nimiselle vuorelle ja vaellus osoittautui lahinna kiipeilyksi. Nousu oli tosi fyysinen ja kasia piti kayttaa koko ajan etta sai vedettya itsensa yha ylemmas. Upeat nakoalat palkitsi hikiset kipuajat. Kaikilla harjoittelijoille ei tietenkaan ollut juuri urheiluvaatteita mukana. Venalaisella, ukrainalaisella ja ruotsalaisella tytolla oli kasilaukut olalla ja farkut jalassa. Mutta niin vain kaikki pysyivat vauhdissa mukana.
Oli sanoinkuvaamattoman hienoa olla raikkaassa ilmassa ja nahda hienoja luontomaisemia pitkasta aikaa. Metsa oli mahtava, syksyn varinen, ja meilla oli kaunis aurinkoinen saa. Vein vaelluskumppaneille maistiaisiksi Fazerin sinisia jotka oli kumma kylla pysyneet avaamattomina tahan asti. Nyt odotan innolla seuraavaa mahdollisuutta paasta nakemaan Manhattanin ulkopuoleista elamaa.
 |
| Nakoalat huipulta. Joki on kuuluisa muun muassa siita, etta viime vuonna American Airlinesin lentokone joutui tekemaan pakkolaskun siihen. Kaikki matkustajat selvisi. |
 |
| Monivarinen metsa |
 |
| Vaellus paattyi Cold Springin kylaan ja sen 200 vuotta vanhaan hautausmaahan |
 |
| Cold Spring-kylan taloja. Ihan samannakoisia kuin elokuvissa: Yhdysvaltain liput liehuu suurien terassien ylla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti