Uusi työprojektini

Kuten olen jo saattanut mainita, YK:n sihteeristörakennus sekä sen viereinen rakennus, jossa useimmat konferenssihuoneet sijaitsee, ovat totaalisen remontin vallassa muutaman vuoden ajan. Nämä rakennukset rakennettiin pian YK:n perustamisen jälkeen 1950-luvulla, eikä niitä ole sen jälkeen rempattu. Remontin ajaksi talojen edustalle nurmikolle pystytettiin väliaikainen IKEAn näköinen pytinki, missä suuri osa kokouksista voidaan pitää. Olen ollut useissa kokouksissa ja tilaisuuksissa siellä.

Sen rakennuksen kokoushuoneissa on aivan erinomainen tekniikka mitä tulee äänentoistoon ja äänen sekä kuvan taltiointiin. Oon monta kertaa ihmetellyt, miten hyvin kaikki niitten mikrofonisysteemit ja kuvaaminen on järjestetty, enkä älynnyt että robottikamerathan ne siellä aina pysyy puhujan perässä, mistäpäin huonetta ääntä alkaakin kuulua.

Kaikki tämä alustuksena uusimmalle työprojektilleni. Tehtävänäni on nyt kirjoittaa uusi juttu julkaistavaksi YK:n intranetissä, ja sen aiheena on näiden konferenssitilojen uusin teknologia. Täällä ollaan siirtämässä kaikki lähetyssysteemit analogisista digitaalisiksi, ja se on suuri muutos se. Päästäkseni artikkelissani alkuun tapasin aamulla lähetystiimin päällikön joka alaisineen kävelytti mua pitkin YK:n takakäytäviä ja studiohuoneita näyttäen mitä kaikkea siellä tapahtuu. Oli niin mielenkiintoista saada mahdollisuus kurkata studiohin, uutishuoneeseen ja videokonferenssihuoneeseen ja nähdä taas yksi sihteeristön työkentistä. Alan tykkäämään toimittajan työstä. Haastattelen mielenkiintoisia ihmisiä, tapaan eri osastojen päälliköitä ja nään jänniä paikkoja. Olin tosi otettu niitten uusimmasta studiohuoneesta, se oli lasilla eristetty tila saman konferenssihuoneen kattotasossa, missä kuukausi sitten kuuntelin Obamaa. Tila muistutti lentokoneen ohjaamoa tuhansine nappuloineen ja ruutuineen ja siellä varmistetaan, että kaikki kokouksissa puhuttavat asiat kuuluu ja näkyy kokouksen osanottajille sekä taltioituu maailmalle.

Tartuin innolla työhön ja aloin luonnostelemaan artikkelia. Kunnes tietokoneen edessä pupu meni pöksyyn ja tajusin, että tällaisen teknologiajutun kirjoittaminen englanniksi onkin aika haastavaa hommaa. No katsotaan miten homma lähtee käyntiin.

Lauantaina on jännä päivä, koska äiti ja Jasmine tulevat vihdoinkin tänne rapakon taa! Toivotetaan heille hyvää ja turvallista matkaa. Tervetuloa!!